torstai 30. toukokuuta 2013

3 week countdown (osa 1)

Siis  mitä - vilkaisu iPhonen kuukausinäkymäkalenteriin - ylihuomenna on kesäkuu? Hetkinen... toinen vilkaisu Brysseli-Turku-lentolippuihin - siihen on aikaa kolme viikkoa? Kolme (3) viikkoa, 21 päivää, joiden aikana pitäisi ehtiä tehdä vielä vaikka mitä! Edessä on ainakin viisi tenttiä sekä niihin lukeminen, iskän ja Eeron visiitti edessä ensi viikolla, huoneen siivoaminen lähtövalmiiksi ja luovuttaminen, pakkaaminen (jaiks! tätä pelkään kaikkein eniten - jos tänne tultaessa matkalaukku painoi 28 kiloa, mitä se voikaan painaa viiden kuukauden jälkeen?!), unohtamatta tietenkään sitä tärkeintä, eli kavereiden kanssa hengaamista ennen kuin kaikkien tiet vievät taas eri puolille Eurooppaa. Ja olisihan se kiva nauttia vähän Belgian kesästäkin, jos tämä sade tästä ikinä auringoksi muuttuu :)

Neljä kuukautta on kulunut nopeasti. Paljon on ehtinyt tapahtua, olen päässyt matkustamaan ympäri Eurooppaa ja kerännyt mahtavia kokemuksia erilaisista kulttuureista ja ihmisistä. Jotenkin tässä on alkanut saada ihan erilaista perspektiiviä kaikkiin asioihin ja varsinkin Suomea ja omaa kulttuuria on oppinuut arvostamaan ihan uudella tavalla. Aloinkin pohtimaan niitä kaikkia asioita, joita olen täällä ollessani miettinyt; mitkä ovat täällä erilaisia, sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä, ja mitä asioita jään/en jää kaipaamaan. Ulkona ropiseva sade yhdistettynä väsymykseen sai aikaan lievästi negatiivissävytteisiä ajatuksia, ja tässä nyt vähän esimerkkejä niistä asioista joista täällä en tykkää / ymmärrä tai kaipaan Suomesta:

Asuminen 15 muun vaihtarin/harjoittelijan kanssa samassa talossa (jossa on yksi keittiö, kaksi vessaa ja yksi kunnon suihku) on... no, mielenkiintoista. En ikinä uskonut että tykkäisin siitä näin paljon, on kiva että on ihmisiä ympärillä ja seuraa löytyy useimmiten ainakin keittiöstä. Vessaan tai suihkuun täytyy harvoin jonottaa (joskus tietenkin) ja oma huone tarjoaa omaa rauhaa. Mutta - oi kuinka kaipaankaan omaa keittiötä! Keittiötä, jossa kukaan muu ei sotke jos itse olen siivonnut, ei tarvitse siivota muiden jälkiä, on aina puhdas kahvikuppi jota käyttää, jääkaapissa on enemmän kuin yksi hylly jonne laittaa omia ruokia. Puhumattakaan hiiristä joita meillä täällä myös on silloin tällöin ollut vierailemassa. Tai sitä että joku säätäää jääkaapin tehot täysille jonka seurauksena mun kurkku, salaatti ja kananmunat jäätyivät. Jep. Jos et koskaan ole koittanut rikkoa kulhoon jäätynyttä kananmunaa, voin sanoa että kokemus oli vähintäänkin mielenkiintoinen... :)

Ärsyttää myös se että täällä ei ole kahvinkeitintä, vaan yksi hajomaisillaan oleva vedenkeitin ja pikakahvia (yyh, vaikka siihenkin kyllä tottuu, ja on jotkut merkit ihan hyviäkin). Maito täällä on halvempaa kuin Suomessa, mutta se on pulloissa pakattuna siten, ettei sitä tarvitse säilyttää jääkaapissa ennen avaamista. Tuntuu turhalta ostaa koko ajan pullovettä, mutta hanavesi täällä pelkästään juotuna vaan maistuu niin pahalta että kaikki juo pullovettä. Ja kun 2 litraa pullovettä maksaa kaupassa 30 senttiä niin mikäpä siinä.
Entäs sitten ruoka... Kaipaan juustohöylää ja oltermannia (täällä juusto myydään viipaleina paketissa - paljon kalliimpaa kuin ostaa iso köntti kerralla!) ja ruisleipää, oivariinia ja korvapuusteja, saunaa.

Kaipaan myös Suomen luontoa sekä kaupunkien puhtautta ja siisteyttä. Kaipaan roskalaatikoita (täällä roskapussit vaan heitetään kadulle ja toivotaan että roska-auto tulee aikataulun mukaisesti. Voin sanoa ettei muuten aina tule, ja kun tulee, ei jostain syystä aina ota kaikkia pusseja kyytiin. Seurauksena sama roskapussi saattaa lojua kadulla oven edessä päivätolkulla. Ja kaiken roskan voi siis vaan heittää kadulle - tähän mennessä olen täällä meidän korttelissa nähnyt kadulla ainakin yhden telkkarin, sohvan, kaksi jääkaappia sekä lukemattoman määrän banaanilaatikoita täynnä vanhaa rojua. Joku sitten kerää ne siitä kadulta pois - tai sitten ei. Luontoa kaipaan myös - vaikka nämä puistot täällä onkin tosi kauniita ja hyvin hoidettuja, ei se silti ole sama asia kuin metsä tai oikea luonto. Ei sitä vaan voi verrata. Ja meri - en voi edes sanoin kuvailla sitä kuinka paljon haluan täältä jonnekin veden ääreen.

Ja sää. Belgiassa vaan sataa paljon, sille ei voi mitään. Tällä hetkellä menossa on sateenvarjo numero kolme (ekan hukkasin ja toinen hajosi) ja se on aina laukussa - koskaan kun ei voi tietää milloin sää muuttuu ja yhtäkkiä alkaa ropista! Toisaalta sateinen aamu saattaa muuttua kauniiksi, aurinkoiseksi illaksi. It's a two way street, you never know!

Näistä kaikista pikkuasioista huolimatta en halua, että kenellekään tulee sellainen olo, ettenkö viihtyisi täällä :) Tietyt asiat vaan alkaa ärsyttämään maassa kuin maassa, eikä sille voi mitään! Jotta kaikki tää negatiivinen energia kääntyisi ees vähän positiivisemmaksi, seuraava postaus on täynnä kaikkia ihania asioita täältä! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti