Pakkauspuuhissa ja tenttistressissä

Ihana belgialainen viineri! namnam:)

Joka ikisessä vaihtarioppaassa ja -kertomuksessa toitotetaan sitä että "aika menee niin nopeesti että se on ohi ennen kuin huomaatkaan" ja käsketään nauttimaan joka hetkestä, sillä koko vaihtarikokemus, oli se sitten vuosi vai 5 kk vai 3 kk on ohi ihan hujauksessa. No, en tee asiaan poikkeusta, sillä en voi todellakaan uskoa, että lähden huomenna! Wait, what? Joo-o, niin se viisi kuukautta menee. Vastahan mä pakkasin että lähdin tänne, eihän tää ehtinyt kunnolla kuin vasta alkaa?! Niinpä. Klisee kuin klisee, totta se on.

Mutta ennen kuin tää kaikki on ohi ja on aika hypätä koneeseen, piti hoitaa kaksi asiaa: vikat tentit ja pakkaus. Tentit oli eilen ja tänään, (TENTTIJEE kaikki ohi ja toivottavasti läpi!) ja otsikon viittaus tenttistressiin ehkä vähän yliampuvaa :) Olen kylläkin ollut kirjastossa ihan lukemassa joten ei nyt sentään ihan alimman aidan yli ole hypännyt! Vaikka myönnettäköön että yksi painavimmista syistä mennä joka päivä kirjastoon lukemaan on se että kirjaston vessat on noin tuhat kertaa siistimmät ja nätimmät kuin meidän täällä asuntolassa. Perusasiat kuntoon, hei! Eikä se kirjasto itsessäkään mikään hirveän ruma ole :) Mutta nyt ne tentit on ohi, täällä on kuuma ja bisset on kylmiä ja jääkaapissa odottamassa vikan illan get-togetheriä vaihtarikavereiden kanssa! 

Kirjastosta

Kirjasto

 

Pakkaaminen lähti tästä...

...tämän kautta...

...ja päätyi tähän!

Käsimatkalaukku täynnä suklaata ja delirium-lasi :)

Onhan tää ollut ihan mahtava kokemus. En halua olla (enkä olekaan) sellainen vaihtari joka silmittömästi hehkuttaa omaa vaihtoaan ja on silleen että "mahtavaa parasta enhaluaikinälähteä besttimeoofmylife ilovethiscity jne." sillä, to be honest, oon oikeasti tosi iloinen siitä että pääsen kotiin! Kyllä, viimeisen viiden kuukauden aikana olen tavannut mahtavia ihmisiä ympäri Eurooppaa ja saanut ihania ystäviä, matkustellut ties missä: Pariisista Amsterdamiin ja Lontoosta Milanoon, oppinut hirveästi uutta Belgiasta sekä monesta muusta kulttuurista, kai vähän ranskaakin tarttunut matkan varrella, olen nauranut, itkenyt, löytänyt itsestänikin joitain uusia puolia ja oppinut sietämään epävarmuutta. Mutta kaiken tämän uuden ja kiehtovan keskellä on ihana palata Suomeen, jossa kaikki on niin tuttua ja turvallista, tavallista, normaalia. Saa nähdä taas kaikki kaverit, mennä saunaan ja juoda kraanavettä joka maistuu hyvältä. Vaikka sitten täytyisikin maksaa siitä terassibissestä kaksinkertainen hinta, niin kyllä Suomen kesä on sen arvoinen!