tiistai 23. huhtikuuta 2013

Jauhopeukalo leipoo!


Heiheihei nyt leivotaan! Huomiselle Mintun synttäripiknikille päätin leipoa helppoja ja aina maistuvia suklaakeksejä eli tuttavallisemmin choc chip cookieseja. "Ainekset ovat ihan tavallisia, ei mitään ongelmaa pitäisi olla eikä välineidenkään tarvitse olla mitään sen kummempia, joku kulho ja uuni ja sillä selvä." Näin siis ajattelin, ennen kuin lähdin ostamaan aineksia paikallisesta supermarketista Carrefourista. Ensiksi - tässä maassa ei näköjään käytetä ruokasoodaa. Ostin leivinjauhetta, joka täällä on pakattu kuivahiivan kaltaisiin pikkupusseihin. Niin turhaa pakkausmateriaalien käyttöä! Pikainen käynti myllynparas.com-sivustolla kauppareissun jälkeen onneksi poisti epäilykset, sillä leivinjauheella voi korvata soodan kunhan sitä laittaa kaksinkertaisen määrän - huh. Seuraava ongelma: jauhot. Onko täällä ollenkaan "tavallisia" jauhoja, sillä kaikissa jauhopusseissa oli jotain spesifiä siitä jauholaadusta - vaikka kaikissa sanottiin sana vehnäjauho eli farine de blé oli jauhojen käyttötarkoitus paljon isommalla: löytyi niin leipäjauhoja, jotain nestejauhoja suurustamiseen, maissijauhoja... lopulta ostin kilon pussin "kakkujauhoja", kaipa niistä ihan hyviä syntyy :) Kolmanneksi - voi. Otan voipurkin käteen ja yritän lukea tuoteselostetta: 83 % "rasva-ainetta". hmmm... En löytänyt mitään sen parempaa (olisi voinut valita tsiljoonasta becel-/muusta kolesterolivalmisteesta tai sitten puolestaan oliiviöljyjohdannaisista. Ei kiitos.). 83% rasva lähti sitten mukaan. Ja nyt leipomaan! (resepti siis täältä leivontablogini puolelta)

Tässä siis huomioita itse leivontaprosessista. Homma alkoi sillä että löysin yhden juomalasin ja päätin että se on 2 desilitraa. Sitten pesin kyseisen lasin. Hetken päästä ymmärsin myös, että rasvaa ja karkeahkoa sokeria on TOSI vaikea vatkata kuohkeaksi ja sileäksvi vaahdoksi käsipelillä venkulalla metallivatkaimella. Lopputulos: itse valmiissa kekseissä tuntuu vähän makeahkolta sokerikiteet, jotka eivät ole täysin "sulaneet" taikinan joukkoon. Lisäksi mittaaminen oli ehkä hiukan hankalahkoa, sillä "kahden desin" lasillani mittasin myös ohjeessa vaaditut 5,5dl jauhoja. Vähän sinnepäin, mutta hyvä tuli kuitenkin. Uunia en ole kertaakaan täällä vielä käyttänyt, joten yllätyksenä tuli uunin paistoteho. Ihan hyvin se loppujen lopuksi paistoi, noin 8-10 minuuttia meni pellilliseen. Osa oli vähän kauemmin ja niistä tuli rapeampia, osa jäi vähän pehmeämmiksi, mutta yhtä lailla hyviä tuli oikeastaan koko satsista.

Ja ai että, nyt tuoksuu keittiössä hyvältä... 

P.S Meidän pullotettu sima rusinoineen herättää kummaa hilpeyttä ja ihmetystä vaihtarien keskuudessa. hme juttu :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti